Yläpohjarakenteet

Yläpohjarakenne on kokonaisuus, joka muodostuu yleensä kantavasta rakenteesta, ilmansulusta, höyrynsulusta, lämmöneristyksestä, vedeneristyksestä sekä toimivasta tuuletuksesta. Rakenne voidaan suunnitella monella eri tavalla. Valittavat materiaalit vaikuttavat käytettäviin rakenneratkaisuihin ja päinvastoin.

Ilmansulku
Ilmansulku tarkoittaa ainekerrosta, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen ilmanvirtaus rakenteen läpi. Jos rakennuksessa on runsasta kosteudentuottoa, yläpohjarakenne ei kestä kosteutta tai jos kosteus ei pääse poistumaan yläpohjarakenteesta riittävän tehokkaasti, on ilmansulku korvattava höyrynsululla. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kaikkien läpivientien tiiveyteen.

Höyrynsulku
Höyrynsulun ja tuuletuksen tarve riippuu koko rakenteen suunnitellusta toimintatavasta. Rakennuksen sisällä oleva lämmin ilma sisältää aina kosteutta. Tämä kosteus pyrkii vesihöyrynä rakenteen läpi kuivempaan ulkoilmaan, varsinkin kylminä vuodenaikoina. Kosteuden siirtymistä rakenteen läpi tai rakenteeseen itseensä tapahtuu:

• ilmavuotojen (konvektio) vaikutuksesta, mikäli rakenteissa on rakoja tai epätiiviitä kohtia ja ilmanpaineessa rakenteen eri puolilla on eroja, tai
• rakenteen kerrosten läpi (diffuusio), riippuen eri materiaalien erilaisesta kyvystä läpäistä tai estää höyryn kulkua; tällöin rakenteen eri puolilla on erilainen vesihöyryn osapaine ja se pyrkii tasaantumaan, jolloin höyry tunkeutuu rakennekerrosten läpi.

Ongelmia esiintyy silloin, kun rakenteessa on kastepisterajan kylmällä puolella niin tiivis rakenne (esim. vedeneriste), että kosteus ei pääse sen läpi vaan jää rakenteeseen. Mikäli tuuletusta ei tällöin ole riittävästi, voi puurakenteissa pahimmillaan esiintyä lahoamista.

Muissa rakenteissa ongelmia ovat veden kerääntyminen rakenteeseen, jäätyminen, veden tippuminen takaisin rakennuksen sisätiloihin, lämmöneristeiden eristyskyvyn heikkeneminen jne. Näistä syistä kosteuden pääsy rakenteeseen pitää estää.

Periaatteessa tuulettuva rakenne on aina turvallisempi kuin tuulettumaton, jolloin myös rakennusaikainen kosteus saadaan paremmin poistumaan rakenteista.

Viime vuosiin asti on toimivan höyrynsulun asemasta aivan liian usein tyydytty käyttämään ohutta muovikalvoa höyrynsulkuna. Se ei kuitenkaan ole kestänyt asennuksen aiheuttamia rasituksia eikä sitä yleensä ole saatu tiivistetyksi ilma- ja höyrytiiviiksi, etenkään kylmänä vuodenaikana.

Katteen mekaanisen kiinnityksen yleistyessä on tärkeää, että höyrynsulku tiivistyy sen lävistäviin kiinnikkeisiin. Höyrynsuluksi soveltuvat esim. TL2 -vaatimukset täyttävät kermit. Höyrynsululla on oleellinen merkitys katon arvioituun käyttöikään.

Tästä johtuen Kattoliitto suosittelee kumibitumikermin käyttöä höyrynsulkuna. TL2-luokan kermi voi toimia myös työnaikaisena vedeneristeenä ja sen mekaaninen kestävyys on hyvä.