Muut yksityiskohdat
Ylösnostot
Ylösnostot ovat tärkeitä vedeneristyksen toiminnan kannalta. Niiden avulla varmistetaan, ettei jostain syystä patoutunut vesi pääse tunkeutumaan vedeneristyksen alle ja sitä kautta rakenteisiin.
Normaalisti ylösnoston korkeus on 300 mm valmiin rakenteen pinnasta sekä katolla vähintään 100 mm padotuskorkeuden yläpuolella. Ovien kynnysten kohdalla voidaan sallia 100 mm ylösnosto, mutta tällöin on varmistuttava, että liitos ovirakenteisiin ja seinään on ehdottoman vesitiivis.
Kumibitumikermikatteessa kate katkaistaan ylösnoston juuressa ja nosto tehdään omana kermipalana. Ylösnoston paikallaan pysyminen varmistetaan mekaanisella ankkuroinnilla ja se suojataan pellityksellä.
Räystäät
Räystään tehtävänä on estää veden tunkeutuminen katto- ja seinärakenteisiin sekä järjestää katolle tarvittava tuuletus.
Sisäänpäin kaatavalla katolla räystäsrakenne tehdään niin, että vedeneristys ulottuu räystäällä vähintään 100 mm katon pinnan yläpuolelle. Vedeneristys muodostaa räystäälle ns. tulvakermin, joka johtaa räystään yli mahdollisesti tulvivan veden seinärakenteen ulkopuolelle.
Räystäsrakenteessa käytettävällä pellityksellä estetään veden pääsy tuuletustilaan, mutta sillä ei saa estää tuuletuksen toimintaa. Räystäspellin päälle tuleva vesi johdetaan katolle kallistamalla pelti sisäänpäin kaltevuuteen 1:6.
Korkeilla ja tuulisilla paikoilla räystäsrakenne varustetaan ns. myrskypellillä, jonka tehtävänä on estää seinärakennetta pitkin ylös nousevan veden pääsy rakenteisiin. Myrskypelti asennetaan seinään tehtävään uraan tai sen tiiveys seinärakenteeseen varmistetaan muulla tavalla.
Räystäspellitys kiinnitetään riittävän tiheästi tarkoituksenmukaisilla, tiivisteellä varustetuilla ruuveilla.
Ulkopuolisella vedenpoistolla varustetuilla katoilla käytetään alaräystäällä kermien väliin liitettävää tippapeltiä, jonka tehtävänä on johtaa vedet sadevesikouruun. Vaihtoehtoisesti voidaan myös käyttää kermien väliin liitettyä, laipallista kourua. Laipan limitys on vähintään 150 mm ja se on kiinnitettävä riittävän tiheästi (noin 100 mm:n välein sik-sak kuvioon), jotta pellin lämpöliikkeet eivät irrota sitä vedeneristyksestä.
Jiirit
Jiirin kaltevuus määrää sen, mitä kermiyhdistelmää jiirissä voidaan käyttää. Jiirin leveys on jiirin pohjalta laskettuna 1,5 x normaalin kermin hyötyleveys kumpaankin suuntaan.
Jiirin pohjalle suositellaan jiirin suuntaista kermiä, jonka keskiosa on jiirin pohjassa. Näin saadaan mahdollisimman saumaton alue jiirin rasitetuimmalle osalle.
Liikuntasaumat
Kumibitumikermikate ei vaadi erillistä liikuntasaumaa vedeneristyksen osalta. Rakenteellinen liikuntasauma tehdään kumibitumikermikatteessa käyttämällä vedeneristeen ja sen alustan välissä n. 500 mm:n levyistä irrotuskaistaa, tai muuten varmistetaan, ettei aluskermi tartu alustaan, esim. käyttämällä pintakermiä ko. kohdalla siroitepuoli alaspäin. Tarvittaessa liikuntasaumasta tehdään erillinen suunnitelma.




