Jyrkkä katto – tärkein julkisivu

Katon merkitys viidentenä julkisivuna korostuu silloin, kun kaltevuus lisääntyy. Hyvin jyrkkä monimuotoinen katto saattaa olla rakennuksen näkyvästä massasta yli puolet, jolloin se korkean sijaintinsa vuoksi saattaa olla hallitseva osa koko rakennusta.

Jyrkän ja loivan katon rajaa ei voida aivan tarkasti määrittää. Jyrkkinä kattoina tässä Toimivat katot -osassa käsitelläänkin kattoja joiden kaltevuus on suurempi kuin 1:20, vaikka loivat katot määritelläänkin alueelle 1:10 – 1:80.

Siksi kaltevuusalueella 1:10 – 1:20 on kiinnitettävä erityistä huomiota vesitiiveyteen käytettäessä jyrkkien kattojen rakenteita.

Jyrkillä katoilla käytetään pääosin katemateriaaleja, jotka luokitellaan ns. epäjatkuviksi katteiksi. Epäjatkuvia katteita ovat kaikki katteet, joiden saumat eivät ole vedenpainetta kestäviä, siksi niitä voidaan käyttää vain katoilla joissa on ulkopuolinen vedenpoisto.

Tällaisia katteita ovat esimerkiksi tiili-, pelti- ja muut erilaiset aaltolevykatteet sekä bitumikatteista kolmiorima- ja kattolaattakate. Tällaisten katteiden alla käytetään yleensä erillistä vedenpitävää aluskatetta tai -kermiä, rakenteen tiiveyden varmistamiseksi tai mahdollisten kondenssihaittojen estämiseksi.

Jyrkillä katoilla käytetään myös tiivissaumakatteita, jotka eivät tarvitse aluskatetta tai aluskermiä. Tiivissaumakate voidaan asentaa käyttäen kylmä- tai kuumaliimausta tai ns. itseliimautuvia bitumikermejä. Tällaisten tuotteiden minimikaltevuudet vaihtelevat välillä 1:8 – 1:20.