Vedeneristyksen alusrakenteet

Vedeneristyksen alusrakenteen on oltava kiinteä ja tasainen. Siinä ei saa olla haitallisia rakoja eikä jyrkkäreunaisia hammastuksia. Rakenteen on oltava riittävän jäykkä, jotta katolle ei synny painumia, jotka vahingoittaisivat vedeneristystä tai estäisivät veden poistumista katolta.

Alusrakenteen on oltava riittävän kalteva. On suositeltavaa tehdä kallistukset jo kantavaan rakenteeseen. Katteen avulla kallistuksia ei voi tehdä. Eristyskermit valitaan kaltevuuden mukaan. Niille asetettavat vaatimukset ovat sitä suuremmat mitä loivempi katto on. Riittävän suuri kaltevuus varmistaa hyvän ja taloudellisen lopputuloksen.

Alusmateriaalia valittaessa on suunniteltava koko rakenteen toiminta ja otettava huomioon myös tuuletuksen ja höyrynsulun tarpeellisuus.

Puualustat
Alustan tulee olla tasainen ja notkumaton. Alusta tehdään yleensä ristiin tuulettuvaksi. Tuuletusvälin on oltava riittävän suuri (min. 100 mm). Ilman poistoaukko sijoitetaan mahdollisimman ylös ja korvausilman tuloaukko mahdollisimman alas, jotta rakenne voi kuivua myös painovoimaisesti.

Lauta-alusta
Lauta-alusta tehdään enintään 95 mm leveästä raakaponttilaudasta. Vähimmäispaksuus 20 mm, kun tukiväli on 600 mm (ks. taulukko). Lautojen tulee olla täyskanttisia ja kuivia. Kosteus ei saa ylittää 20 % kuivapainosta.

Lautojen jatkokset sijoitetaan tukien kohdille ja laudan pituuden on oltava vähintään 2 x tukien väli. Lautojen kosteuden- ja lämmönvaihtelun aiheuttama laajeneminen otetaan huomioon jättämällä lautojen väliin riittävä rako.

Jokainen lauta naulataan kahdella naulalla jokaiseen kattotuoliin kiinni käyttäen vähintään 70 mm kuumasinkittyjä nauloja. Lauta-alusta tuetaan liikkumattomaksi esim. ristiin asennetuilla vanneteräksillä, jotka ottavat vastaan mahdollisten tuuli- tai lumikuormien aiheuttamat sivuttaisvoimat.

Puulevyalusta
Levyalustana voidaan käyttää tähän tarkoitukseen valmistettua rakennuslevyä (esim. säänkestävästi liimattua vaneria), joka kiinnitetään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Levyjen paksuuden on oltava vähintään oheisen taulukon mukainen. Tukien suuntaiset saumat sijoitetaan tukien kohdalle. Tukia vastaan kohtisuoraan olevien saumojen tulee olla pontatut tai reunojen hammastus/painuminen estetään muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

Levyt asennetaan siten, että poikittaiset saumakohdat eivät asetu kohdakkain. Levyjen tulee ulottua vähintään kahden kannakevälin yli. Saumoissa on otettava huomioon kosteuden- ja lämmönvaihtelun aiheuttama pituus- ja leveyslaajeneminen.

Levyalustoja käytettäessä on huomioitava levyvalmistajan ohjeet.

Betonialustat
Betonialusta voi olla betonia, kevytbetonia tai kevytsorabetonia. Rakenne voidaan tehdä paikalla valuna tai elementteinä. Pinnan tulee sileydeltään vastata vähintään puuhierrettyä betonipintaa, myös saumojen tasausten kohdalla

Betonialusta jaetaan tarvittaessa alueisiin kutistumissaumoilla. Kutistumissaumojen väli yleensä 10 – 20 m, huomioiden valettavien alueiden koko ja muoto. Eri rakennusosien ja kattoalueiden liittymäkohdissa on yleensä käytettävä kutistumissaumaa.

Kevytsoran päälle valetun betonilaatan tehokkaan paksuuden tulee yleensä olla alle 40 mm ja betonin sementtimäärän alle 250 kg/m3, tällöin ei yleensä tarvita kutistumissaumoja. Betonilaatta on jätettävä irti muista rakenteista noin 20 mm, esim. mineraalivillakaistan avulla.

Liikennöidyillä tasoilla ja pihakansilla on ennen aluskermin kiinnitystä varmistuttava siitä, että betonipinta on riittävän puhdas ja kuiva, eikä siinä ole tartuntaa estävää sementtiliimakerrosta. Jos sementtiliimaa on runsaasti tai kermien tartunnalle asetetaan erityisvaatimuksia, liika sementtiliima on poistettava mekaanisesti. Bitumiliuossivelyllä voidaan parantaa kermien tartuntaa alustaan.

Lämmöneristyslevyalustat
Käytettäessä lämmöneristyslevyjä vedeneristyksen alusrakenteina on aina käytettävä riittävän tiivistä höyrynsulkua, jotta rakenne toimisi Suomen olosuhteissa.

Levyt kiinnitetään alustaan mekaanisesti, huomioiden levyvalmistajan ohjeet. Pääosin kiinnikkeet suositellaan asennettaviksi aluskermin läpi (vrt. mekaaninen kiinnitys). Levyjen saumat eivät saa muodostaa ristikuvioita ja eri kerrosten saumojen tulee olla limittäin.

Yläpohjarakenteessa suositellaan käytettäväksi kahdesta kolmeen levykerrosta, jolloin lämmöneristyslevyt muovautuvat paremmin kantavan rakenteen mukaiseksi ja levyjen väliset saumat pysyvät tiiviinä.

Eristyslevyjen ponttauksilla voidaan parantaa eristävyyttä. Levypaksuuksia valittaessa tulee ottaa huomioon eristyslevyjen paino ja mitat työstettävyyden ja käsiteltävyyden kannalta.

Vedeneristyksen alustana ollessaan lämmöneristyslevyt toimivat kuormituksia siirtävinä kerroksina, joten katemateriaalin ja lämmöneristeiden lujuusominaisuuksien on oltava yhteensopivia. Lämmöneristyslevyjen puristuslujuus testataan menetelmällä EN 826 (10 %:n kokoonpuristumalla tai murrossa).

Kattorakenteen rasitus- ja kosteusolosuhteista riippuen valitaan työn- ja käytönaikaisten kuormitusten kannalta sopiva eristeyhdistelmä, tarvittaessa uritettuna. 

Uritukset on kohdistettava, ja harjalle on tehtävä kokoojakanava, jonka kohdalle asennetaan alipainetuulettimet. Myös korvausilman saanti uritukseen on järjestettävä (esim. alaräystäältä tai alipainetuulettimin katon alaosista). Kokoojakanavien avulla varmistetaan tuuletus erilaisten kattorakenteiden kohdalla (esim. savunpoistoluukku).

Lämmöneristyslevyalustat on jaettu neljään rasitusluokkaan, joissa kussakin on suositus puristuslujuuksille:

Mineraalivilla
Yleensä käytetään kahdesta kolmeen villakerrosta, joista pintavilla on kovempaa ja jäykempää. Se on myös ohuempi kerros (20 – 70 mm). On suositeltavaa käyttää uritettuja villoja siten, että uritus on mahdollisimman lähellä rakenteen yläpintaa (20 – 70 mm yläpinnasta).

Suomessa käytettävillä eristyspaksuuksilla saa esiintyä enintään 20 millimetrin lyhytaikaisia, paikallisia painumia, joista ei vedeneristykselle aiheudu vaurioita.

Muovieristyslevyt
Katoilla käytettävien muovipohjaisten eristyslevyjen, kuten EPS, XPS ja PUR, tulee olla tähän tarkoitukseen erikseen valmistettuja tuotteita.

Luokitelluissa EPS-kattoeristyslevyissä puristuslujuudet ovat 60, 80 ja 100 kPa. Kattorakenteissa käytettävien muovipohjaisten eristelevyjen jälkikutistuman tulee olla alle 0,2 %. Jälkikutistuman estämiseksi levyt lämpökäsitellään valmistuksen yhteydessä tai varastoidaan vähintään 6 viikkoa lämpimässä (yli 15oC) tilassa.

Vedeneristeen kiinnitystä suoraan näiden eristyslevyjen päälle ei sallita, vaan välissä on oltava vähintään 20 mm kerros riittävän lujuuden omaavaa mineraalivillaa, joka toimii vedeneristyskermin kiinnitysalustana sekä erotuskerroksena muovieristyslevyn ja vesikatteen välissä. Muovieristeiden yhteydessä vaaditaan hyvä ja toimiva höyrynsulku.

XPS ja PUR -levyjä käytetään yläpohjarakenteissa vastaavalla tavalla kuin EPS-levyjä. Käännettyihin rakenteisiin suositellaan pääasiallisesti XPS-levyjä, kun taas EPS ja PUR -levyt eivät niihin sovellu.

Solulasi
Solulasilevyt kiinnitetään alustaansa ja toisiinsa kauttaaltaan liimaamalla kuumabitumilla. Oikein tehtynä rakenne on lähes höyrytiivis, jolloin erillistä höyrynsulkua ei tarvita. Myös vedeneristys liimataan kauttaaltaan solulasiin.