Historia

Bitumihuovasta koko kattoalan etujärjestöksi

Kattoliitolla on värikäs ja mielenkiintoinen historia kuudesta bitumiurakoitsijasta  koko kattoalan etujärjestöksi. Liitto aloitti Tasakattourakoitsijainliittona, mikä kuvastaa yritysten toimintaa – huopaa tasakatoille. Kun yrittäjät kattoivat muitakin kattoja kuin tasakattoja ja kun tasakatot kärsivät huonosta maineesta, nimi muutettiin Kattourakoitsijainliitoksi. Nykyisessä Kattoliitossa on 37 urakoitsijajäsentä ja 20 teollisuusjäsentä edustaen katemateriaalien kirjoa bitumikermistä muovipinnoitteisiin, peltiin ja kattotiileen.

Tasakattourakoitsijainliitto perustettiin kesäkuussa 1964. Perustamiseen vaikutti vahva kattohuopateollisuus, joka halusi organisoida urakoitsijakentän. Näin teollisuus sai tuotteilleen selkeän  markkinointikanavan. Teollisuuden omistamien tai niitä lähellä olevien urakoitsijoiden rinnalle jäseneksi haluttiin myöhemmin riippumaton urakoitsija. Tällaiseksi jäseneksi hyväksyttiin sittemmin Asfaltti Oy Lehtinen. Kuudesta perustajajäsenestä alalla toimii edelleen Icopal.

Uuden liiton tärkeimpiä tehtäviä oli pelisääntöjen luominen kattourakointiin. Laadittiin kattamis- ja eristystöiden takuusitoumukset sekä yleiset toimitusehdot. Näitä saivat käyttää vain liiton jäsenet ja kun liiton jäsen lopetti toimintansa, lomakkeet oli palautettava takaisin.

Liiton perustamisen jälkeinen tärkein saavutus oli rationalisointisopimuksen allekirjoittaminen kesäkuussa 1969. Tämä tarkoitti markkinoista sopimista jäsenyritysten kesken. Tuolloin näistä asioista sopiminen oli mahdollista. Sopimus lähetettiin patentti- ja rekisterihallitukselle, jossa se merkittiin joulukuussa 1969 kartellisopimusten luetteloon. Myöhemmin sopimusta jatkettiin ja se oli voimassa vuoden 1974 loppuun.

Tärkeä tapahtuma oli myös Tasakattourakoitsijainliiton ja Kattohuopayhdistyksen välinen personaaliunioni. Tämä alkoi vuoden 1972 alusta ja se tarkoitti yhteistä toimitusjohtajaa ja esimerkiksi yhteisiä markkinointiponnisteluja. Kummallakin liitolla oli kuitenkin erilliset budjetit ja Tasakattourakoitsijainliitto painotti itsenäisen toiminnan merkitystä. Esimerkkinä tästä oli Toimiva tasakatto –julkaisun ilmestyminen loppuvuonna 1973. Julkaisua voisi luonnehtia kattoalan Rakentajain kalenteriksi, sillä se oli tarkoitettu suunnittelijoille ja muille rakennusalan ammattilaisille. Julkaisu on ollut esikuvana myöhemmin ilmestyneille ja tälläkin hetkellä työstettävälle Toimivat katot –julkaisulle.

Tasakattourakoitsijainliitto ajautui rakentamisen ”hulluina vuosina” 1974-1975 uskottavuuskriisiin, kun sillä oli jäljellä enää vain neljä jäsentä. Ensimmäisen kerran liiton historiassa ryhdyttiin aktiivisesti kartoittamaan ja hankkimaan uusia jäseniä. Vuoden 1976 tammikuussa liittoon hyväksyttiinkin sitten kuusi uutta jäsentä.

Liitto muutti nimensä vuonna 1981 Kattourakoitsijainliitoksi. Taustalla oli julkisessa sanassa voimistunut tasakattovastaisuus ja toisaalta se tosiasia, että liiton jäsenet tekivät muitakin kattoja kuin tasakattoja. Liitossa tehtiin pitkäjänteistä työtä profiilin nostamiseksi. Panostettiin markkinointiin, koulutukseen, tutkimukseen ja työturvallisuuteen.

Rakennusalalla tapahtui 1980 – 1990 -luvun vaihteessa suuri järjestöfuusio, kun rakennusalan urakoitsija- ja työmarkkinajärjestöt yhdistyivät Rakennusteollisuuden Keskusliitoksi. Tämä vaikutti myös Kattourakoitsijainliiton toimintaan, sillä yhdistys muutti sääntöjään ja nimeään Kattoliitoksi sekä hyväksyttiin RTK:n jäseneksi vuoden 1992 alusta lukien. Suomen talouselämän suuren laman myllerryksessä koko rakennusalan tavoin myös Kattoliitto oli sietokykynsä rajoilla.

Yritystoiminnassa vallitsivat viidakon lait. Järjestäytymättömät yritykset polkivat hintoja Suomen olosuhteisiin sopimattomilla materiaaleilla ja jättäen verot ja sosiaalimaksut maksamatta. Kattoliitto nousi tällöin tienraivaajaksi vaatien jäseniltään selvitystä siitä, että yritysten yhteiskunnalliset velvoitteet olivat hoidettu. Nykyisin tätä pidetään helposti itsestäänselvyytenä.

Koko kattoalan etujärjestöksi Kattoliitto alkoi kehittyä 1990-luvun loppupuolella, kun liitto hyväksyi jäsenikseen perinteisten bitumikermien urakoitsijoiden lisäksi muovipinnoitteiden asentajia, kattotiilirakentajia ja viimeiseksi peltikattojen tekijöitä. Lisäksi järjestön jäseninä on alan materiaaliteollisuutta ja maahantuojia. Näin Kattoliitosta on tullut merkittävä kansallinen kattovaikuttaja.

Kattoliitto julkaisi 2004 juhlavuotensa kunniaksi historiikin Viides julkisivu, Kattoliitto 1964-2004. Historiikin kirjoitti fil.kand. Lauri Seppänen, joka oli aikaisemmin kirjoittanut kymmenkunta rakennusalaa käsittelevää historiikkia tai tutkielmaa.

Kattoliitto ry on vuodesta 2007 ollut osa Rakennusteollisuus RT ry:n Pinta -toimialaryhmää.

Vuonna 2012 Kattoliitto julkaisi Kattotöiden työturvallisuusoppaan, jota jaettiin jäsenyritysten työntekijöille ja muille alan toimijoille. Oppaan tarkoituksena on kiinnittää huomiota alan työturvallisuuteen ja vaikuttaa siihen, että alan houkuttelevuus uusien työntekijöiden keskuudessa säilyy. Kattoliitto tilastoi alan työtapaturmia ja pyrkii ohjaamaan jäsenyrityksiään tapaturmien vähentämisessä.

Vuoden 2013 merkkitapahtuma on Toimivat Katot -julkaisun uuden laitoksen julkaiseminen. Uusittu Toimivat Katot on selkeä yleisteos, jossa on yksityiskohtaiset ohjeet eri yläpohjarakenteiden ja katemateriaalien käytölle.